Urk lähestyy

Lauantaina. Aika mennyt tosi nopeeta - just siihen mun mielestä oli vielä monta viikkoa!

Saas nähdä nauretaanko meidät pihalle jo eläinlääkärin tarkistuksessa... Nimittäin kun lättään Ellin tarkistuspöydälle... Se on paksu, paksu ja vielä kerran paksu. Tai sitten eläinlääkäri toteaa että ompa nätti kotikissa ;) Viime punnituksessahan painoa löytyi 4,2kg ja tämä kissa on hyvin pienikokoinen ja painoi normaalina sutjakkana noin 3kg. Ja laihtumaan se ei nyt kerinnyt tähän näyttelyyn kun en saanut aikaiseksi muuttaa ruokintaa tarpeeksi ajoissa... Nyt on uudet systeemit, jotta kaikki tulisivat näteiksi hoikiksi ei pelkästään Elli ;) Kun viime näyttelyssä tuli mainintaa että on sulla paksut kissat, onneksi ei ollut Elli mukana ;)

Jos vaikka Turussa se olisi hiukan hoikempi ;)

Ellin mukana siis Kirkkonummella on Hilda. Hildalta puuttuukin vain yksi serti suomesta luokasta 7, mikä toivottavasti tuolta tulee, ja sitten Tallinnaan. Kummatkin on samalla tuomarilla, ja tälläkin kertaa meille uusi tuttavuus eli Hanne-Sofie Sneum.

Spider voi jo paljon paremmin. Viljelyssä ei löytynyt mitään. Kuukauden ajan se nyt syö noita erikoisruokia jotta saadaan ne pari kidetta pois ja ph normaaliin. Pissoja ei ole enää löytynyt muualta kuin vessoista. Epäilen että johtui muuttostressistä tai on hiukan saanut viileätä peffaan. Mutta ei sitä sitten tiiä todellista syytä.

Muutto on vaikuttanut kyllä Spideriin positiivisesti, se käyttäytyy jo melkein kuin pitäisi! Eli siis ei juokse karkuun joka tilanteessa, vaan kulkee perässä ja komentaa ja antaa nostaa syliin kaikkialta muualta paitsi lattialta ei vielä saa. Ja tulee syliin todella usein ja ei enää pelkästään sohvalla. Myös nyt kun mulla on tää kompuutteri niiden kanssa samoissa tiloissa niin se on välillä mun sylissä kun surffailen tai mitä sitten teenkin tässä.

Moe osaa olla rasittava. Mitään ei voi jättää pöydälle - siis ruokaa. Ja talouspaperia. No kyllähän me opeteltiin siihen silloin kun Batman, eli nykyään Mirri, asusti kotona vielä että kaikki pois. Se kävi nappaamassa kyllä kaiken syötävän ja siinä oli sitten Bob ja Vito mukana. No nyt sit Moe on sellainen, mutta se onneksi toimii yksin ;) tosin se saa pahempaa tuhoa melkein aikaan yksin kuin Batman kera isänsä ja velipuolensa! Sit alkaa opettaminen että näppäimistön päälle ei saa astella, siihen on monta kissaa jo opetettu ja nyt on yksi jääräpää oppilas. Voin sanoa että tuo kissa on itsepäinen kuin mikä, jos se haluaa esim. mennä monitorin taakse... Siinä tippuu sit kaiuttimet ja muut pöydältä ja samalla hiukan painellaan näppistäkin! Ja mun hiirikättä on kiva puskea varsinkin silloin kun yritän hiirtä käyttää...

Se on pönttö mikä pönttö ;) Ihana sellainen kuitenkin!

Yade on tottunut poikiin hyvin ja pojat Yadeen. Parina yönä Spider ja Yade on ottanut yhteen, niin että olen herännyt mutta se on aina jäänyt siihen kun ovat nähneet mut oven takana örisemässä unenpöpperössä että lopettakaa. Moella ja Yadelle no problems. Tässä taas yksi todiste siitä. Sori, kännykällä otettu ja laatukin on tosi huono jostain syystä.

Viiden poppoolla ei ole ollut ongelmia muutossa, Hilda onkin niistä ainut joka ei ole meidän mukana muuttanut. Hiukan niille tuntuu olevan outoa se kun meidän olohuone ja keittiö onkin poikien käytössä eikä he pääse sinne. Tai Kaapo ja Vito saavat tulla välillä, ne on ainoat jotka ei tappele... Elli kauheasti haluaisi päästä, mutta se on heti sihinänä kun tulee eka kolli vastaan...

Mutta onhan niillä siinä muita tiloja missä ollaan, makuuhuonetta takkahuonetta ym. eli kyllä niidenkin seurassa ollaan vaikka ne ei meinaa sitä tajuta aina ;)

Tai Kaapolla ei kulje muuta päässä kuin naru-naru-naru-naru joka kerta täytyisi heittää narua.. Elli aloitteli taas ovien aukasua, sehän aukaisi sen ja Bobin hääsviitin oven jos sitä ei muistanut lukkoon laittaa ja samaten makuuhuoneen ovi ei saanut olla kiinni kun pennut oli siellä (ja siis Elli myös). Kerran kun viime pentujen aikaan tultiin kotiin, pennut oli siinä 2-3vkon välillä jotain, ja makkarin ovi laitettu kiinni ja Elli pentuineen siellä sen aikaa kun ollaan pois - niin eiköhän meitä tullut vastaan Elli ja mukulat pitkin alakertaa ja sen jälkeen ovi ei pysynyt kiinni ennenkuin sen kahva käännettiin eri suuntaan...

Nyt sitten on vessaan kauhea kiinnostus ja kodinhoitohuoneeseen. Vessaan ovat päässeet tutustumaan, mutta kodinhoitohuoneeseen ei koska siellä on täysi kaaos vielä. Niinpä sinne tarvisi päästä. Eikä se ole vielä *koputtaa puuta* sitä ovea aukassut ;)

Onneksi tuo ovi mikä on niiden ja poikien välissä on sen verran piukka ettei se sitä saa auki ihan niin vain.

Bob on ehkä ainut jota on muutto eniten häirinnyt, se oli alkuun arka mutta nyt on taas oma itsensä. Nälkä aina ja ikuisesti, no ei nyt ihan koko ajan mutta se on hiukan huono syömään raksuja tai siis kyllä se niitä hyvin syö jos kerkiää ruokakipolle ajoissa. Se on luonteeltaan semmonen että se ei ryntää ruokakipoille ekojen joukossa, jos ei ole kyseessä märkäruoka tai lihaa, vaan se voi istuskella metrin päässä ja katsoa kun muut syö ja menee sit vasta. Joten se sitten pyytää märkäruokaa, välillä kyllä kelpaa kun laittaa raksujakin sille, todella useasti kun ei ole saanut mahaa täyteen. Bob taitaa olla meidän kissoista ainut jolla ei ole pientä masua ;) Se oli yhdessä vaiheessa hiukan laiha mutta lisäruokinnalla se on saanut hiukan massaa. Ja nyt olen lisäruoat jättänyt vähemmälle ja sekin on pysynyt sopusuhtaisena.

Bob ja Vito muuten etsivät edelleen uutta pysyvää ja rakastavaa yhteistä kotia jossa ei olisi entuudestaan muita eläimiä.